Huipputiimin kivijalkaa rakentamassa, osa 3

Merkityksellisyyden voima

Merkityksellisyyden ääreen pysähdyttäessä viitataan usein Viktor Franklin ajatukseen siitä, että ihmiselle tärkeintä ei ole mielihyvän saavuttaminen tai kivun välttäminen, vaan pikemminkin merkityksen näkeminen omassa elämässään. Voimavarakeskeinen psykologia tutkii, mikä saa elämän tuntumaan elämisen arvoiselta. Merkitys, arvot, omien vahvuuksien käyttö, ihmissuhteet, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus ovat esimerkkejä hyvinvointia tutkitusti edistävistä keinoista, joiden avulla voi rikastuttaa myös työelämää. Näiden kaikkien teemojen äärelle pysähdytään myös Hyvinvoiva huipputiimi -verkkovalmennuksessa.

Mietittäessä työn merkityksellisyyttä olennaisempi kysymys kuin mitä teet voisi olla miksi teet mitä teet. Merkityksellisyyttä voi löytää työstä kuin työstä. Ratkaisevaa ei ole työn sisältö tai työntekijän titteli sinänsä, vaan oma suhtautuminen työhön. Esimerkiksi Wrezesniewskin ja kumppaneiden (1997) sairaalasiivoojien keskuudessa tehty tutkimus kertoo tästä jotain keskeistä. Kaikkien tutkimukseen osallistujien työnkuva oli sama, mutta osallistujien ajatukset tekemästään työstä poikkesivat. Noin kolmannes tutkituista suhtautui työhönsä keinona saada palkkaa, koska rahaa elämiseen oli saatava jostain. Seuraava kolmannes tutkituista suhtautui työhönsä ponnahduslautana kohti jotain parempaa työpaikkaa. Viimeinen kolmannes koki työnsä kutsumuksena. Tämä ryhmä näki työnsä merkityksellisenä. Merkityksellisyys tuli esiin tämän ryhmän haastatteluissa esimerkiksi siten, että työ koettiin tärkeänä, koska huolellinen siivoaminen ja bakteerien nitistäminen edisti sitä, että potilaat pysyisivät terveimpinä ja voisivat parantua. Tämän ryhmän vastauksissa muiden auttaminen korostui. Ehkä sanomattakin on selvää, että työnsä merkitykselliseksi kokeva ryhmä koki myös suurempaa työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä kuin muut ryhmät. Sama jako kolmeen eri ryhmään on tullut esille monessa muussakin tutkimuksessa ammattialasta riippumatta.

Filosofi Frank Martelan (2015) mukaan merkityksellisessä työssä toteutuu kolme funktiota; taloudellinen toimeentulo, itsensä toteuttaminen sekä hyvän tekeminen. Merkitykselliseksi koettu työ ei ole vaan pelkkää duunia, vaan siihen liittyy tavalla tai toisella mahdollisuus auttaa muita ja muuttaa maailmaa edes hitusen parempaan suuntaan. Löydätkö sinä omasta työstäsi merkityksellisen työn kolme osatekijää?

Miksi oman työn merkityksellisyyttä kannattaisi ylipäätään pohtia, ja miksi hyvän tekeminen ja muiden auttaminen lisää myös omaa hyvinvointia? Esfahani Smith (2018) kertoo eudaimonisesta onnellisuudesta, johon kuuluu sekä hyvänä oleminen että hyvät teot. Keskeistä on kehittyä ihmisenä parhaimpaan mahdolliseen suuntaan, omien syvimpien periaatteiden ohjaamana. Hyvää tekevä ihminen lähestyy arvojaan, ja siksi todennäköisesti kokee elävänsä täydemmin. Esfahani Smithin teos Merkityksellisyyden voima on tutustumisen arvoinen teos jokaiselle elämän merkityksellisyyttä pohtivalle. Kirjassa on tutkimustiedon lisäksi runsaasti tarinoita ihmisitä, jotka ovat löytäneet merkitystä elämäänsä. Lukijan näkökulmasta juuri tarinallisuuden voima kannattelee, elävöittää kerrontaa ja saa kääntelemään sivuja. Laajasta psykologisiin, sosiologisiin, filosofisiin ja neurotieteellisiin tutkimusviitteisiin perustuvasta aineistoistaan Esfahani Smith on muodostanut neljä peruspilaria, joiden varaan merkityksellinen elämä rakentuu. Nämä peruspilarit ovat yhteenkuuluvuus, tarkoitus, tarinankerronta ja itsen ylittäminen. Lähdeluettelosta löytyvän linkin avulla pääset tutustumaan videoon, jossa Esfahani Smith esittelee lyhyesti nämä pilarit.

Quinn (2014) pohtii merkityksen johtamista.  Hänen mukaansa merkityksellisessä työssä on keskeistä organisaation ja työntekijöiden arvojen kohtaaminen. Parhaiten merkityksen johtaminen onnistuu hänen mukaansa silloin, kun johtaja on itse aito. Johtaja voisi kysyä itseltään nämä neljä kysymystä:

  1. Mitä haluan johtamisellani saavuttaa?
  2. Ovatko tekoni johtajana linjassa arvojeni kanssa? Auttavatko teot minua olemaan aito johtaja?
  3. Keskitynkö myös muihin? Autanko muita saavuttamaan yhteistä hyvää?
  4. Olenko avoin muiden ideoille?

Yksi tapa lisätä merkitystä mihin tahansa työhön on tuunata sitä enemmän oman näköiseksi esimerkiksi käyttämällä monipuolisemmin vahvuuksiaan työn tekemiseen. Hyvinvoiva huipputiimi -verkkovalmennuksessa esitellään konkreettisia keinoja vahvuukseksien löytämiseen sekä työn tuunaamiseen.

Mattila (2021) linkittää vahvasti merkityksellisyyden ja uupumisen toteamalla, että uupumuksesta ei tokene pelkästään lepäämällä, koska uupumuksen todellinen syy on sielullinen. Uupuneeen ihmisen elämästä on kadonnut merkityksellisyys. Merkityksellisyyden löytämisen ja työn merkityksen mielessä pitämisen onkin todettu puskuroivan stressin negatiivisia vaikutuksia. Mm. stressitutkija Kelly McGonigal on tutkimuksissaan todennut, että merkityksellisten asioiden tekeminen, esimerkiksi muiden auttaminen, suojelee stressin negatiivisilta vaikutuksilta.

Kokemus työn merkityksellisyydestä ei kuitenkaan voi puskuroida negatiivisia vaikutuksia loputtomiin, muuten ei kai olisi olemassa innostavan työn äärellä loppuun palaneita työntekijöitä. Se, että puhutaan merkityksellisyyden voimasta ei tarkoita, että muut työhyvinvointtiin vaikuttavat tekijät voisi jättää huomiotta. Merkityksellisyyden voimaa työnhyvinvoinnin yhtenä kulmakivenä ei parene vähätellä, mutta paras vaikutus työhyvinvointiin saadaan ottamalla huomioon koko paketti. Hyvinvoiva huipputiimi -verkkovalmennus tukee työpaikan hyvinvoivaa toimintakulttuuria monipuolisesti kuten kuvasta näkyy.

Lähteet:

Esfahani Smith, E. 2018. Merkityksellisyyden voima. Jyväskylä: Tuuma.

Esfahani Smith, E. There is more to life than being happy. Linkki englanninkieliseen videoon: https://www.ted.com/talks/emily_esfahani_smith_there_s_more_to_life_than_being_happy

Martela, F . 2015.  Valonöörit. Helsinki: Gummerus.

Mattila, J. 2021. Uupumuksesta takaisin elämään. Kirjapaja.

McGonigal, K. Kuinka saada stressistä ystävä. Linkki videoon: https://www.ted.com/talks/kelly_mcgonigal_how_to_make_stress_your_friend?language=fi

Quinn, R. 2014. Imbue the organization with a higer purpose. Teoksessa J.E. Dutton & G.M. Spereizer (toim.): How to be a postive leader: Small actions, big impact.  Berrett-Koehler Publishers, 100-112.

Wrzesniewski, A., McCauley, C., Rozin, P. & Swartz, B. 1997. Jobs, careers and callings: Peoples’s relations to their work. Journal of research in personality, 31(1), 21-33.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *