Huipputiimin kivijalkaa rakentamassa, osa 4

Hyvinvoiva huipputiimi -blogissa on aiemmin käsitelty psykologista turvallisuutta ja sitä, miten muinaiset aivomme reagoivat stressiin. Psykologisen turvallisuuden rakentaminen ei ole ihan yksinkertainen juttu. Huipputiimin kivijalkana toimii tunne turvassa olosta. Kokemus arvostuksesta mahdollistaa paljon, muun muassa keskustelun onnistumisien lisäksi myös epäonnistumista. Toisaalta ihmisyyteen kuuluu luontainen tarve suojautua toisten arvostelulta. Senpä vuoksi voi tuntua haastavalta puhua samalla äänenpainoilla sekä huippuhetkistä että vuosisadan mokista. Työpaikan rakenteet ja toimintatavat ovat voivat rakentaa turvaa, mutta myös omat keinot stressin säätelyyn ovat tärkeitä työelämätaitoja.

Hyvinvoiva huipputiimi -verkkovalmennuksessa pysähdytään myös oman stressin ja palautumisen äärelle. Monella on mielikuva, että stressiä on silloin, kuin tekemistä on paljon. Näin voi ollakin, mutta määritelmässä ei välttämättä piile koko totuus.

Stressin koostuu yleensä seuraavista osatekijöistä: emotionaalisesta stressistä, omaan kyvykkyyteen ja riittämiseen liittyvästä stressistä, sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvästä stressistä sekä kehon kuormitukseen liittyvästä stressistä (mm. unen laatu, ravitsemus.). Tärkeä työelämätaito on tunnistaa, mikä tilanteessa stressaa. Työn määrä vai joku muu? Äärimmäisen tärkeää on myös tunnistaa, mikä lataa tai kuluttaa omaa akkua.

Hyvinvoiva huipputiimi -verkkovalmennus liikkuu samaan aikaan sekä tiimin toimintakulttuurin tasolla että oman työminän vahvistamisen tasolla. Valmennuksessa on ajatuksena, että saataisiin aikaan tulosta ilman, että tarvitsisi loputtomasti puristaa mailaa hampaat irvessä, aivot stressin aikaansaamasta eloonjäämiskamppailusta sumeina. Kukaan ole taistele tai pakene -tilanteen keskellä kovin luova, aikaansaava tai toisen tunteita huomioiva tiimin jäsen. Psykologisen turvallisuuden rakentamiseen liittyy näin ollen vahvasti yksilön säätelykykyisyys.

Amy Edmondson on tutkinut paljon psykologista turvallisuutta. Psykologisesti turvallisella työpaikalla pätevät työelämän lait: ammattiosaamista vaaditaan ja yhteisten toimintatapojen noudattamatta jättämisestä voi saada pahimmillaan potkut. Peloton ja tulosta tekevä organisaatio on kuitenkin sellainen, jossa työntekijöiden keskinäinen pelko (interpersonal fear) on minimoitu. Psykologisesti turvallisella työpaikalla jokaista kuullaan ja arvostetaan ja on mahdollista olla oma itsensä. Omassa itsessään olossakin on kuitenkin rajansa: jatkuva voimakkaiden tunteiden ilmaiseminen ja viikottain toistuvat itku-potkuraivarit ovat tuskin kovin toivottuja millään työpaikalla. Myös kuulemisessa on rajansa: kaikkia työntekijöitä ei voi loputtomasti kuulla joka asiasta ja sovittuihin asioihin ei ole mahdollista palata joka välissä työtehon kärsimättä. Psykologisesti turvallisella työpaikalla on rakenteita, jotka mahdollistavat, että jokainen tulee kuulluksi, mutta jotka mahdollistavat myös eteenpäinmenon. Usein tämä tarkoittaa myös sopimuksia, rajanvetoja ja sitä, että on olemassa erilaisia foorumeita tai palavereita erilaisten asioiden käsittelyyn. Monesti on tärkeää myös se, että asioihin on jossain vaiheessa mahdollista palata, mutta yhdessä sovitun mukaisesti,

Mahdollistaako teidän työpaikkanne toimintakulttuuri jo psykologisen turvan rakentumisen? Voit lukea lisää sekä koko työpaikan toimintakulttuuria että yksilöllisiä työelämätaitoja vahvistavasta Hyvinvoiva huipputiimi  valmennusmatkasta tästä.

Lähde: Edmondson, A.C. 2019. The Fearless Organization. Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. Wiley: Harvard Business School.

Kuvan lähde: kuvapankki Unsplash.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *