Rakas hengitykseni.

Oma Hengitys. Miten rakas asia, miten tärkeä ja miten voimakas ja voimaannuttava. Virtaavaa liikettä mielessä ja kehossa. Häivähdys siitä, että energia virtaa. Olisinpa aikaisemmin huomioinut tuon kullanarvoisen kehon ja mielen sillan, oman hengitykseni.  Me kyllä opimme nuoruudessa vetämään olemattomia vatsojamme sisään ja juostessamme puuskuttamaan suun kautta ulos. Opimme, että mieli on se mihin focusoimme. Kehomme kyllä mielessämme, mutta irrallisena, eri tehtävää suorittaen.

Omien kokemusteni lisäksi siteeraan blogissani aiheen asiantuntijaa. Hän on tutkinut ja sanoittanut niin oivallisesti hengitystä, hengityksen valtavia vaikutuksia ja potentiaalia.

Minna Martin : Hengitys terveydenhuollon, ihmissuhdetyön, opetuksen ja ohjauksen ammattihenkilöiden työvälineenä. Virtaavan sujuvan ja tasapainoisen hengityksen tunnistaa  mielihyvän tunteesta, joka leviää kehoon ja mieleen kokonaisvaltaisesti. Se on valtavan tyydyttävä tunne. On mukavaa olla elossa ja olemassa ja hengittää aivan omalla, itselle sopivalla tavalla. Hengityksen mahdollisuuteen virrata vapaasti liittyy riittävä turvallisuuden tunne, joka konkretisoituu siinä, miten luottavaisesti voimme olla suhteessa maahan. Aina kun yhteys maan vetovoimaan, juurtumiseen katoaa, hengityksen luonnollinen virtaus katkeaa. Kun ihminen jännittää, pelkää tai ahdistuu hän huomaamattaan kannattelee itseään lihaksillaan irti alustalta.

Kun reilu kymmenen vuotta sitten löysin itseni ensimmäistä kertaa elämässäni harjoittelemassa hengitystä, olin sanalla sanoen hämmentynyt. Olin tullut jooga- kurssille ja odotin innokkaana,  että opettelemme asentoja, akrobaatin lailla venymme ja taivumme. Ennakko-odotukseni sijaan sainkin lahjan, pysähtymisen lahjan.

Kurssin ensimmäiset viikot opettelimme juurruttamaan jalkapohjat lattiaan, seisomaan suorassa, makaamaan selällään rennossa asennossa ja hengittämään. Sain kosketuksen jalkapohjillani maahan. Koin ensimmäistä kertaa elämässäni, että olen yksi paketti, keho-mieli samassa,  minä kokonaisena jalkapohjista, päälakeen. Opin olemaan paikallani hiljaa. Opin pysähtymään.

Kolmen kuukauden kurssin aikana aloitin matkani sisimpääni. Aloitin matkan kehooni tutustumiseen. Kurssini vetäjä totesi, että vahva hengitys saattaa herkistää ja sitä ei kannata säikähtää. Minä säikähdin, nolostuinkin löytäessäni itseni myöhemmillä treenikerroilla kyynelehtimästä, seisaallaan, jalkapohjani edelleen juurtuneena maahan.

Minna Martin: Hengitys terveydenhuollon, ihmissuhdetyön, opetuksen ja ohjauksen ammattihenkilöiden työvälineenä. Tunne-elämä vaikuttaa hengitystapoihin ja miten kehossa tapahtuvat muutokset jäsentävät ja rauhoittavat mieltä. Hengitys vaikuttaa kehomme reaktioiin ja tuntemuksiin monien mekanismien välityksellä- Näitä vaikutusväyliä ovat esimerkiksi fysiologiset muutokset ja lihasten tapa työskennellä, jännittyä ja rentoutua. Näistä seuraa monenlaisia tuntemuksia, joilla on puolestaan yhteys tunteisiimme ja niiden voimakkuuteen. Kokemuksemme, kuten turvallisuuden tai pelon tunne puolestaan vaikuttavat hengitystapoihin. Mielen ja kehon välillä vallitsee monia toisiinsa vaikuttavia yhteyksiä.

Olen kulkenut elämäntaivalta tuosta kurssista yli kymmenen vuotta tähän pisteeseen ja vasta viimeisinä vuosina vasta todella oppinut huomioimaan hengitystäni. Olen oivaltanut hengityksen voiman ja saanut kokea tuota energian virtaamista ja sen tuomaa hyvänolon tunnetta. Olen tarvittaessa rauhoittanut levottoman mieleni syvään hengittäen, uloshengitystä pidentäen. Rauhoita keho, niin rauhoittuu mieli, on ollut viimesten vuosien ajan kantava lausaudus. Kaiken muun hyvän lisäksi hengitys on yhdistänyt myös tietoisen ja tiedostamattoman ja on ollut portti syvemmälle henkiselle kokemukselle.

Minna Martin: Hengitys terveydenhuollon, ihmissuhdetyön, opetuksen ja ohjauksen ammattihenkilöiden työvälineenä). Monet ihmiset tietävät, että tasapainoisen ja rauhallisen hengityksen taustalla on optimaalinen pallean toiminta. Sitä taas moni ei tiedä, että pallean käskeminen n ja hengityksen kontrollointi johtavat usein siihen, että luonnollinen ja tarpeiden mukainen hengitys häiriintyi. Hengitys menee herkästi tolaltaan jos sitä komennetaan, aivan kuin pieni, herkkä lapsi.

Aina emme toimi optimaalisesti. Emme edes huomaa toimivamme itsellemme epäedullisesti. Kytkös mieli-keho välillä saattaa olla rikki. Olen oman jatkuvan harjoittelun avulla saanut vahvistettua tuota kytköstä edelleen. En kutsu sitä enää harjoitteluksi, vaan ne hetket ovat omaa aikaa, hetkiä itselle, tuiki tärkeitä pysähtymisiä. Hengitysharjoituksissa tai meditaatiossa keho-mieli saa tyhjää tilaa, tilaa sille, että jotain uutta voi kasvaa.

Miksi hengitystä sitten kannattaa harjoitella? Ei sen takia, että kenenkään hengitys olisi väärin. Vaan siksi, että huomioimalla omaa hengitystä on mahdollista viedä sitä optimaalisempaan suuntaan. Hengityksen avulla hyvinvointiin vaikuttaminen on tuhansia vuosia vanha juttu, mutta meillä vielä alihyödynnetty.

Hengitys vaikuttaa kehon reaktioihin, vaikkapa lihasjännityksiin, lihaksien tapaan rentoutua ja jännittyä. Sillä taas on vaikutusta mm. mahdollisiin kiputiloihin. Hengityksellä on suora vaikutus tunteisiin. Rikkinäisestä hengityksestä aivot saavat signaalin, että nyt on jotain jännitettävää. Toisaalta rauhallinen, optimaalinen hengitys lähettää signaalia päinvastaisesta. Sinun on hyvä olla tässä. Voit olla rauhassa. Olet turvassa. Sinua kannatellaan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *